perjantai 25. lokakuuta 2013

Päivitystä

Pakko kai se on välillä tätäkin tekohengittää, vaikka oikein mitään painokelpoista sanottavaa ei olekaan.

Elokuisen Kuusamon reissun jälkeen pitkiksellä tapahtui sitten se, mitä en osannut odottaa. Juoksu rupesi loppumatkasta kiristämään oikeassa lonkassa ihan tosissaan, mutta pakko oli juosta kilometrit täyteen tyhmä suomalainen kun olen. Kotiin päästessä koko lantion seutu oli ihan tulessa ja kaikenlaiset taivuttelut sattuivat aivan saatanasti. Venytellä ei voinut, mutta jääkylmä suihku hieman paransi kivun osalta tilannetta. Jääpussia lonkkaan ja buranaa huiviin. Yöllä särki epämääräisesti lantion ja alaselän alueella, mutta seuraavana aamuna oli jo parempi.

Tajusin yhden päivän pitää taukoa, kunnes sitten lähdin pk-lenkkiä heittämään. Taas samat vaivat lenkin jälkeen ja kaamea v*tutus. Tuon jälkeen satunnaisia lenkkejä ja Espoon Rantamara DNS. Kivun kanssa taisteltu nyt ihan tosissaan, tosin parempaan menossa. Viime tiistaina Rukan ympäri meni kymppi ensimmäistä kertaa ilman jälkikipuja sitten.... en edes muista milloin viimeksi olisin juossut ilman kipuja.

On se vaan ihme, kun ei mies tajua tätäkään hommaa lopettaa, vaikka selkeästi kaikki merkit yrittävät viittoa siihen suuntaan. Ja en nyt erittele puhunko juoksemista vai blogin päivittämisestä tämän tarkemmin. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.