keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Puolimaraton-ohjelma

Eilen se sitten virallisesti alkoi. Nimittäin Sepon noin 2 tunnin loppuaikaan tähtäävän maraton-ohjelman noudattaminen. Alku oli helppo - 30 minuuttia kevyttä juoksentelua. Aloitin ohjelman juoksemalla 52 sekuntia pidempään. Taittamani matka kuitenkin yllätti, kun mittauksen mukaan taival oli 5,1 km, eli kevyt juoksu oli edennyt noin 6 minuutin kilometrivauhtia. Vauhtia on siis tullut selkeästi lisää viime viikkoina! Sepon ohjelmaan laittamat viikkokilometrit menevät kyllä uusiksi näillä vauhdeilla...

Ilma eilisellä lenkillä herätteli jo pieniä toiveita kevään saapumisesta tähänkin maailman kolkkaan. Aurinko ihan oikeasti jo lämmitti, vaikka mittari toki roimia pakkaslukemia näyttikin (-19). Kovilla pakkasilla juoksussa kaikista pahinta on kylmä viima, joka kohmettaa reidet nk. "windstopper"-housuista huolimatta. Monet tuntuvat valittelevan kylmällä juoksemisen käyvän henkeen, mutta itse en ole moista pk-lenkeillä huomannut. Varmasti jos pitäisi puuskuttaa ihan tosissaan, niin kylmä voisi jossain keuhkojen suunnalla tuntuakin. Sisälle en kuitenkaan periaattestakaan lähde juoksemaan edes noita kovempia treenejä. Juoksu on ulkolaji ja sellaista keliä ei olekaan, etteikö juoksemaan pääsisi :)

torstai 10. helmikuuta 2011

Akillesongelma

Kai se on pakko pikku hiljaa myöntää, että tuossa vasemman jalan akillejänteessä/pohkeessa on jotain vialla. Eilen kävin juoksemassa huonosti auratuilla pyöräteillä reilun vitosen lenkin parilla viiden minuutin kovemmalla vedolla ja eikös tuo vasemman jalan pohje/akillesjänne sitten kotona kipuillut oikein kunnolla. Varmuuden vakuudeksi menin sitten vielä illalla koiran kanssa lenkillä ollessani astumaan pimeällä tieosuudella kuoppaan ja eikös se vasemman jalan nilkka nyrjähtänyt ikävästi. Onneksi ei käynyt pahemmin ja jalka kesti ihan hyvin astumista, mutta tänä aamuna nilkka oli ikävästi kipeä. Akillesjänteen jumitus loisti aamulla sen sijaan poissaolollaan, kun jaksoin eilen illalla sitä perusteellisesti venytellä ja hieroa. Edelleen leveä kantalihas on kuitenkin koskettaessa hieman arka eli jätän loppuviikon juoksut ihan suosiolla väliin. Kuntopyörä siis kutsuu taas! Ensi viikoksi on onneksi luvattu niin kovia pakkasia, että ei ihan kauheasti harmita, vaikka ulos juoksemaan ei pääsisikään.

Ensi viikolla olisi tarkoitus aloittaa treenaminen sitten tuolla Sepon n. 2 tunnin loppuaikaan tähtäävällä puolimaran ohjelmalla eli toivoa sopii, että tuo vasen jalka olisi ensi viikon loppuun mennessä siinä kunnossa, että sillä kehtaisi lähteä hölkkäilemään. Olisi kuitenkin ihan kiva saada tuo ohjelma vedettyä kunnialla läpi, niin ehkä se HCR ei olisi sitten ihan niin pahaa tervanjuontia toukokuun alussa. Nyt ei kuitenkaan auta muu kuin hieman keventää tuota juoksentelua ja toivoa parasta.