tiistai 18. marraskuuta 2014

Tavallinen viikko - kaiken pahan alku ja loppu

Juoksutauon alettu oma treenaamiseni on ollut enemmän tai vähemmän fiilispohjaista. Varsinaisia ohjelmia en ole noudattanut kuukausiin. Viime keväänä pääpainon harjoittelussa muodostivat pyörälenkit, kesällä treenausta rytmitti jalka- ja norsupallo ja norsupallossa tulleen silmävamman aiheuttaman liikuntatauon jälkeen viikon liikuntarungon ovat muodostaneet sähly ja kuntosali. Viime viikko oli mielestäni kaikin puolin keskivertoviikko, joten ajattelin avata sen sisältöä hieman enemmän.

Tätä odotellessa... (Photo by Paco CT/CC BY)

Maanantaiaamu alkoi reippaalla pyöräilyllä töihin. Matka ei ole kummoinen, vain kuusi ja puoli kilometriä, mutta siitä huolimatta hyvää liikuntaa. Hieman fiiliksestä riippuen matkaan menee vartin verran aikaa, joskus vähän pidempään. Aamulla yritän polkea kevyemmin, illalla töistä tullessani vauhtia voi sitten olla enemmänkin. 

Ilalla puoli yhdeksän maissa lähdin sitten vielä salille. Tällä hetkellä yritän noudattaa netistä kopioitua hieman varioitua kaksijakoista ohjelmaa, jossa toisella kertaa reenataan kädet ja jalat, toisella selkä, rinta ja olkapäät. Vatsat ja alaselkä tulee treenattua käytännössä jokaisella kerralla. Joka toisella kerralla vatsalihasten osalta painotan enemmän vinoja lihaksia ja toisilla sitten suoria. Maanantaina oli vuorossa jalkapäivä. Normaali salitreenin kesto on alku- ja loppuverryttelyineen on noin tunti ja kaksikymmentä minuuttia.

Tiistaina painelin töistä suoraan sählyyn. Alkulämpimäksi poljin työpaikalta pyörällä suoraan hallille. Sählyvuoro kestää puolitoista tuntia ja kun mentiin tiistainakin vain kahdella vaihtomiehellä niin siinä tietää pelanneensa. Aikahan käytetään tottakai mahdollisimman tehokkaasti hyväksi, joten ylimääräisiä taukoja ei ole.

Keskiviikkona tarkoitus oli lähteä vielä työmatkapyöräilyn lisäksi illalla salille hikoilemaan, mutta sen verran oli väsynyt olo, että siirsin treenin seuraavaan aamuun. Samalla kauniisti anelin kyydin vaimoltani kaupunkiin, joten torstaina työmatkapyöräily jäi pois.

Aamutreenit eivät ole koskaan oikein sopineet minulle, mutta siitä huolimatta torstain saliaamu oli ihan jees. Sarjat onnistuivat mukavan "kevyesti" ja olin yllättynyt kuinka hyvin kroppa kesti suht' tiukan treenin aamutuimaan. Siitä oli sitten hyvä jatkaa tiukkaan työpäivään.

Perjantaina työmatkapyöräilyn lisäksi kävin vielä salilla hikoilemassa jalkatreenin merkeissä ja lauantain pyhitin palauttelulle. Aamupäivällä tuli tosin käytyä poikien kanssa jalkapallokentällä hieman potkimassa ja pomputtelemassa. Sunnuntaina oli sitten vuorossa viikon toinen sählytreeni, sekin puolitoista tuntia. 

Piirakkakuvio, jolla yritetään luodaan illuusio jostain, mitä tämä blogi ei ole. 

Kaikkinensa liikunnan määrä tavallisena viikkona on noin 9-10 tuntia. Jos vertailee tilannetta siihen, kun juoksin aktiivisesti, niin tunnit ovat jotakuinkin samalla tasolla. Väitän kuitenkin, että olen tällä hetkellä paremmassa kunnossa erityisesti psyykkisesti. Niin paljon kun pidänkin juoksemisesta, oli minulla toisinaan valtavia motivaatio-ongelmia erityisesti pimeimpiin vuodenaikoihin. Lisäksi kipujen kanssa taistelu veti mielen matalaksi. 

Vammojen kanssa taistelun hyvä puoli on se, että olen oppinut ymmärtämään jotain myös liikunnan henkisestä puolesta. Ehkä isoin asia ei tässä koko hommassa olekaan ollut se, että juoksin sen maratonin. Ehkä isoin juttu on sittenkin se, että onnistuin kaivamaan itselleni ensin hemmetin ison montun, kävin siellä pohjalla, mutta löysin myös tavan päästä sieltä pois. Ja kaikki on sen tavallisen viikon syytä ja ansiota.  

tiistai 4. marraskuuta 2014

Kokemuksia verkkokaupasta: 21run.com

Koska pidän itseäni jonkinlaisena verkkokauppojen aktiivikäyttäjänä, ajattelin hieman tavutella ajatuksiani ja kokemuksiani niistä myös tänne. Ensimmäisenä kokemusten jakoon pääsee osallistumaan Saksassa majaa pitävä 21run.com.

21run.comia on netissä arvosteltu melko vaihtelevasti. Suurin kritiikki on kohdistunut firman toimitusaikoihin, jotka ovat sanalla sanoen vaihtelevia. Kaupassa suurinta ihmetystä aiheuttaakin juuri se, että toimitusaikoja ei kerrota missään. Normaalikäytäntö nykyisessä verkkokaupassa kun on, että jonkinlainen viitteellinen toimitusaika-arvio on nähtävillä.

Noh, ei anneta pikku asioiden häiritä, kun huomattavasti isommat asiat ovat nyt kyseessä. Nimittäin hintataso 21runilla on hieman toista kuin kotoisessa Intersportissa. Tällä kertaa hakusessa olivat juoksukengät - itse asiassa kahdet juoksukengät. Vertailukohtana oli vaimolle Intersportista tarjotut Asicsen Gel Nimbukset hintaan 150 euroa. Tuo hinta oli tinkimisen seurausta, normaali hinta Nimbuksille on siellä parinsadan euron tienoilla.

Nimbuksista olisi joutunut pulittamaan nettikaupassakin vähintään sen 100 euroa, joten käänsimme katseet Asicsen astetta edullisempaan malliin, Gel Cumulukseen. Kyseinen malli ei jostain syystä kuulu lainkaan Intersportin valikoimiin, joten vertailukohtaa sen hinnasta ei varsinaisesti ole. Kyseessä on kuitenkin Asicsen neutraali huippukenkä, jolla olen hölkännyt muun muassa sellaisen pienen kyläjuoksun kuin Tukholman maraton. Itse pidän sitä Nimbusta parempana kenkänä, mutta yksilöstä ja omista mieltymyksistähän nämä riippuvat. Jonkinlaista keskustelua mallien eroista löytyy täältä.

Jumaleisson, että on muuten sulavat linjat.

Mutta takaisin asiaan. Tilasin pari paria Cumuluksia. Nettikauppa itsessään on helppokäyttöinen, selkeä ja toimiva. Palvelun saa saksan lisäksi englanninkielisenä. Ei siis mitään valittamista tässä kohtaa. Vaikka kenkiä onkin oikeastaan laidasta laitaa, valikoima ei kokonaisuudessaan ole aivan niin kattava kuin monilla kilpailijoilla. Asia ei kuitenkaan ole ongelma, jos nettikauppoja käyttää vain tietyn asian etsimiseen. Jos sen sijaan haluaa kenkien lisäksi täyttää kaapin samalla ostoskerralla myös uusilla juoksuvaatteilla ilman ylimääräisiä toimituskuluja, voi kapeasta valikoimasta aiheutua ongelmia.

Maksaminen sujuu luottokortilla näppärästi, mutta Verified by Visa-palveluun tottuneena muutaman ylimääräisen miettimistuokion aiheutti se, että 21run ei moista palvelua tue. Mutta kun ei nää ole niin justiinsa, niin päätin hoidella maksun pois alta kaikesta huolimatta. Ja tämän jälkeen alkoi odottaminen.

Ja sitä odotusta kesti muuten pitkään. Kun yleensä ulkomaisista verkkokaupoista tilatessa tuotteet tulee parissa päivässä, nyt kenkien perille toimittamiseen meni reilu pari viikkoa. No ei tuokaan mikään mahdoton aika ole, kun ottaa huomioon koko paketin hinnan: 150 euroa toimituskuluineen. Nopeaan toimitukseen tottuneelle odotus on kuitenkin pitkä ja ymmärrän miksi se on saattanut aiheuttaa joissain asiakkaissa närää.

Vain juoksija puuttuu.
Yhteenvetona voitaneen sanoa, että 21run on toimiva kauppa kenkäostoksiin. Edulliset hinnat, laaja valikoima kengissä ja pienet toimituskulut ovat plussaa. Moitteita on kuitenkin annettava muihin verkkokauppoihin verrattuna pitkästä toimitusajasta ja Verified by Visa-palvelun puuttumisesta. Nettikauppa itsessään on juuri niin toimiva kuin nykyaikaisen nettikaupan tuleekin olla.

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Taas täällä!

Siitä on pitkä aika, kun viimeksi olen blogia päivittänyt. Myös tunnelmat olivat tuolloin aika erilaiset kuin nyt. Paljon on ehtinyt melkein vuodessa tapahtua.

Aloitetaan kuitenkin olennaisimmasta asiasta eli blogin aktivoimisesta. Pitkään se kesti ja paljon se otti, mutta nyt on taas sellainen tunne että minulla voisi olla jotain annettavaa tälle blogille. Kantapään kautta saatu ja otettu oppi on vihdoin mennyt perille yläkertaan saakka. Pitkät piuhat, painovoima ja paksut luut ovat huono yhdistelmä.


Pieni ajattelutovi muuttaa jatkossa blogin sisältöäkin jonkin verran. Ulkonäön se jo muuttikin, tosin siihen saattaa tulla vielä muutoksia, kunhan tuumailen ja kokeilen mikä toimii. Sisältö kokee siis myös muutoksia, mutta ne huomaatte (toivottavasti) matkan varrella. Ajatuksena on vähemmän löpinää ja enemmän asiaa! Mukaan olisi myös tarkoitus tuoda vähän kuvitusta, kuten yllä näkyy.

Mutta mitä sitten on vuoden aikana tapahtunut? Jos puhutaan juoksusta, niin ei paljon mitään. Juoksulenkit on laskettavissa lähestulkoon yhden käden sormilla ja niihin käytettyihin tunteihin voi ainakin pikkurillit jättää pois laskuista. Sen sijaan olen pyöräillyt, käynyt kuntosalilla, pelannut jalkapalloa, pelannut sählyä, patikoinut ja pelannut norsupalloa... muutamia lajeja mainitakseni. Lajien kirjon laajentuessa olen myös tutustunut uusiin ihmisiin ja tajunnut kuinka yksinäistä puurtamista juoksu lopulta onkaan. Olen myös nauttinut elämästä ja samalla löytänyt innon treenaamiseen uudelleen. Tragikoomisinta on kuitenkin se, että olen onnistunut lyömään itseni historiankirjoihin hankkimalla todennäköisesti ensimmäisenä (ja ehkä jopa kaikkien aikojen ainoana) vakavamman sortin silmävamman tuollaisen halkaisijaltaan reilun 70 senttisen jumppapallon osumasta. Eli lajien kirjon laajentaminen kannatti - olen saanut kokea jotain ainutlaatuista. No pain, no gain - vai miten se hokema menikään?

Urheilun lisäksi olen käynyt jalkaterapeutilla hankkimassa tukipohjalliset ja lisäksi fysioterapiassa. Näidenkin osalta kokemusten jakoa on luvassa, kunhan saan päivitykset kunnolla rullaamaan. 

Paljon on siis tapahtunut ja siitä on helppo ammentaa materiaalia tuleviin päivityksiin. Nyt olen taas pakotettu liikkumaan, kun sählypelit kutsuu. Palataan astialle!