maanantai 25. huhtikuuta 2011

Loppurutistus

Olimme ns. pitkän viikonlopun Ikaalisissa. Vaikka kyseessä olikin loma, niin ohjelman mukaiset lenkit oli juostava. Torstai-iltana kun saavuimme paikalle, oli tarkoitus lähteä heittämään kevyt lenkki, mutta eihän siitä tullut mitään, kun minulle ruvettiin väkisin tarjoamaan baarissa olutta. On jotenkin kummallista, että suomalaiset miehet eivät oikein ymmärrä sanoja "ei kiitos", kun kyse on alkoholista ja baarista. Koska en kehdannut jättää olutta juomattakaan, tein päätöksen lähteä lenkille vasta perjantaina aamutuimaan.

Perjantain lenkin jälkeen suuntasin suoraan kylpylälle perheen kera. Oli tosi hienoa rentoutua rauhassa kylpylän vesihierontapisteissä. Parin tunnin puluamisen jälkeen olo olikin sopivan rento. Oikeaan saumaan osui tämä reissu.

Perjantain loppupäivän löhöilyn jälkeen oli lauantaina vuorossa viimeinen pitkis ennen puolikasta. Olin etukäteen katsonut kartasta noin 18 km:n lenkin, johon ajattelin käyttää noin 2 tuntia. Mutta, mutta... suunnitelmat muuttuvat. Lenkistä tulikin puolimaran mittainen, kun jouduin palaamaan takaisin samoja polkuja. Vaikka ympäri kääntyessä harmittikin jonkin verran, niin lopulta tämä taisi kääntyä parhain päin. Sainpahan nimittäin varmistuksen sille, että ei se puolimara oikeasti ole mikään elämää suurempi etappi, vaikka se toki rasittava etäisyys juosten onkin. Ja onneksi Helsingissä ei ole samanlaisia mäkiä kuin Ikaalisissa :)

Nyt on taas palattu takaisin kotikulmille ja tarkoitus olisi kohta lähteä kevyelle puolituntiselle juoksulenkille upeaan auringonpaisteeseen. Huomenna olisi vielä hieman rasittavampi vauhtileikittely treeni, mutta sitten alkaa se ns. "herkistely", jolla kaivetaan se sellainen juoksuvauhti esiin, että kello pysähtyy 7.5.2011 mahdollisimman lähelle kahden tunnin rajaa. Saa nähdä kuinka miehelle käy. Nyt alkaa kaikki tehtävissä oleva olla tehtynä ja nyt vaan toivotaan, että pysyn terveenä starttiin asti.

tiistai 19. huhtikuuta 2011

Hieman reilu kaksi viikkoa ensimmäiseen kisaan

Edellisellä viikolla juoksukilometrejä kertyi huimat 50, joka tuntui jo selvästi viime lauantain pitkiksellä. Juoksu ei todellakaan ollut helppoa tai irtonaista. Se oli väsynyttä ja laahaavaa. Siitä oli juoksun ilo kaukana, mutta onneksi kerrassaan upea ilma pelasti paljon. Tällä viikolla kilometrejä kertynee plakkariin vielä sellaiset 40, mutta sen jälkeen alkaa treenin rauhoittaminen kohti kisaa. Tarkoituksena tietenkin herkistellä kunto sellaiseksi, että puolimaraton taittuu lauantaina 7.5 mahdollisimman lähelle kahden tunnin rajaa.

Tänään löysin Nokian Ovi-kaupasta Endomondo Sport Trackerin. Oman kännykän gps on ollut aikaisemmin sen verran huono, että en ole juuri viitsinyt perehtyä näihin erilaisiin sport trackereihin. Nyt kuitenkin keksin laittaa niin sanotun A-gps:n päälle. A-gps käyttää apuna kännykkäverkkoa paikannuksessa - ja kappas - tuosta kännykästähän kuoriutui ihan oiva gps paikannin. Ensimmäisestä testilenkistä (koiran ulkoilutus kävellen) vehje piirsi nettiin ihan siistin viivan kartalle ja vieläpä vauhti-/korkeuskäppyrät. Kilometrin väliajatkin näkyvät. Ei huono, noin niin kuin satasen kännykällä ja ilmaisella ohjelmalla. Tässä malli: http://www.endomondo.com/workouts/tsCmw7NKN6A

Näin jatketaan treenejä hyvillä mielin, kun kesäkin jo kolkuttelee kohta ovella. Kuiva asfaltti on piiiiitkän talven jälkeen niin ihanan tuntuinen jalan alla, vaikka kieltämättä hieman kovalta tuntuukin. Mutta eipähän jalat enää lipsu ja ei tarvitse pelätä, että jossain lumen alla on piilossa sellainen jäätikkö, joka lopettaa hyvin alkaneen kuntojuoksu-uran alkuunsa.