keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Vaivasta vammaan

Tyhmä, tyhmempi, minä. Toisin sanoen tuli sitten taas jätettyä huomioitta nuo kivut ja pakolla painettiin menemään juoksukilometrejä. Tuloksena lonkan limapussin tulehdus. Juoksut loppui lopulta siihen, kun kivut eivät lenkillä paikkojen lämmettyä hävinneetkään, vaan jokaisella askeleella tuntui kun puukkoa olisi lonkassa väännetty. Reilun kilometrin irvistelin menemään, mutta sitten tyhmä pää antoi periksi. Kävelin kotiin ja sen koommin en ole juossut.

Nyt buranaa olen syönyt ja kylmällä lonkkaa hautonut.  Nyt lonkka on jo parempi. Edelleen kuitenkin kipeytyy kävellessä nopeasti, joten juoksut taitaa olla hetkeksi aikaa juostu.

Ja niin paljon kuin tähän yrittääkin suhtautua edes jotenkin järkevällä tavalla, on päällimmäinen tunne järisyttävän kova v*tutus. Heinäkuusta lähtien kipujen kanssa tullut painittua ja nyt sitten tämä. Ei haloo... tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Kovvoo hommoo...