Eilen se sitten virallisesti alkoi. Nimittäin Sepon noin 2 tunnin loppuaikaan tähtäävän maraton-ohjelman noudattaminen. Alku oli helppo - 30 minuuttia kevyttä juoksentelua. Aloitin ohjelman juoksemalla 52 sekuntia pidempään. Taittamani matka kuitenkin yllätti, kun mittauksen mukaan taival oli 5,1 km, eli kevyt juoksu oli edennyt noin 6 minuutin kilometrivauhtia. Vauhtia on siis tullut selkeästi lisää viime viikkoina! Sepon ohjelmaan laittamat viikkokilometrit menevät kyllä uusiksi näillä vauhdeilla...
Ilma eilisellä lenkillä herätteli jo pieniä toiveita kevään saapumisesta tähänkin maailman kolkkaan. Aurinko ihan oikeasti jo lämmitti, vaikka mittari toki roimia pakkaslukemia näyttikin (-19). Kovilla pakkasilla juoksussa kaikista pahinta on kylmä viima, joka kohmettaa reidet nk. "windstopper"-housuista huolimatta. Monet tuntuvat valittelevan kylmällä juoksemisen käyvän henkeen, mutta itse en ole moista pk-lenkeillä huomannut. Varmasti jos pitäisi puuskuttaa ihan tosissaan, niin kylmä voisi jossain keuhkojen suunnalla tuntuakin. Sisälle en kuitenkaan periaattestakaan lähde juoksemaan edes noita kovempia treenejä. Juoksu on ulkolaji ja sellaista keliä ei olekaan, etteikö juoksemaan pääsisi :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti