lauantai 15. syyskuuta 2012

Syksy on taas täällä

Eilen illalla kävin juoksemassa pitkästä aikaa lenkin hieman myöhäisempään ajankohtaan ja syksy syöksyi ovesta ulos astuessani suoraan naamalleni. Oli pimeää, oli märkää ja oli tuulista. Ja kellokaan ei ollut ehtinyt vielä edes yhdeksään asti...

Mutta en aio valittaa - vielä. Nämä syksyn ensimmäiset pimeät iltalenkit ovat omalla tavallaan ihan kiehtovia. Jossain vaiheessa pimeys rupeaa kuitenkin jälleen korpeamaan ihan toden teolla. Yksi iso syy tähän on, että pimeys rajaa käytössä olevat lenkkivaihtoehdot aika harvalukuiseksi. Käytännössä ainoa varmasti valaistu baana löytyy kylää halkovan isomman tien varrelta, jossa valot palavat läpi pimeän. Muualla katuvalot palavat, jos palavat. Viime talvesta muistan sen, että jouduin jättämään suunnitellut reitit muutaman kerran juoksematta, kun kunta oli päättänyt säästää ja sammuttaa kaikki "ylimääräiset" katuvalot. Toki tottahan se on, että eihän täällä kukaan itseni lisäksi talvella pimeän aikaan liikukaan muutoin kuin suksilla pitkin pururadan latuja, joten eipä noista valoista juuri kenellekään iloa ole. Paitsi siis miulle, joka jo jonkinlaisen kylähullun aseman on tästä citystä hommannut. Pururadan valot palavat sitten sitäkin kirkkaammin, koska hiihtäjiähän täältä löytyy. Ja kovia hiihtäjiä vieläpä.

Meidän kylän se toinen ainoa varmasti valaistu baana, Puumalansalmen silta.

Mutta se siitä vuodatuksesta. Kuten jo mainitsinkin jossain sivulauseessa, lenkillä on käyty. Maanantaina juoksentelin kiihtyvävauhtisen 8-kilsaisen hieman niin kuin vahingossa. Tarkoituksena oli ottaa ihan rauhallisesti, mutta kyllähän siitä vk-treeni tuli. Lopussa taisi jopa mennä ihan mk-treenin puolelle, kun pari viimeistä kilsaa tuli vedettyä reipasta ravia 5 minuutin tahtiin ja jopa sen alle. Sen jälkeen parin kilometrin hölkkä kotiin tuntui myös vienosti pahalta.

Tiistaina kävin pelaamassa tunnin verran sählyä. Onneksi tällä kertaa oli edellisviikkoa muutama ukko enemmän paikalla, niin ei ollut ihan niin hapokasta. Sellaisen huomion olen kuintenkin kevään peleihin verrattuna tehnyt, että jalka tuntuu liikahtavan nyt huomattavasti viime kevättä letkeämmin. Toisin sanoen jalatkin pysyvät pään mukana.

Keskiviikkona pidin ansaitun vapaapäivän, mutta torstaina olikin sitten vuorossa 12 kilometrin pk-lenkki. Tuntuma oli ihan kevyt, mutta sykkeet olivat jostain syystä hieman koholla. Toki vauhtiakin oli hieman normi pk:ta enemmän, mutta silti jotain omituista sykkeissä oli. Koko perhe ollut aika rajussa flunssassa ja samoin työpaikalla osa kollegoista ja asiakkaista, joten jotain sellaista epäilin. Vielä kuitenkin näyttää ihan hyvältä eli ei lentsua toistaiseksi. Hyvä niin!

Eilen tosiaan kävin sitten hölkkäämässä ihan perus-perus-pk kympin syksyisessä illassa, kuten jo tuossa aloittelinkin ennen kuin aloin vaahdota. Alkumatkasta mentiin vastatuuleen ja loppumatkasta myötätuuleen ihan kohtalaisessa puhurissa. Heijastinliivin puin kotoa lähtiessäni päälle, mutta lenkillä ymmärsin, että uuden osto on edessä. Nykyinen kun on ihan liian iso käytettäväksi ilman paksumpaa varustusta. Täällä pimeässä hölkäillessä tuo on kuitenkin sellainen turvatekijä, että ilman sitä ei tule mitään. Suosittelen myös kaupungissa juokseville! Juoksijaan sattuu kuitenkin enemmän kuin autoon yhteentörmäystilanteissa.

Eilisen kympin kohokohta osui kuitenkin kello kymmenen tienoille, kun sain tuta kunnan säästötoimet kaikessa hämäräperäisyydessään. Noin puoli kilometriä ennen kotia katuvalot nimittäin sammutettiin tylysti. Siinä taisi pimeydessä muutama kirosana kajahtaa ilmoille, mutta onneksi oli tuttu reitti. Täällä keskellä metsää nimittäin kun tulee pimeää, niin tulee oikeasti pimeää. Tutun tien ansiota viitsin juosta lopun kotiin, mutta jos yleinen linja alkaa olemaan, että kymmeneltä valot sammuu ja kylä nukkumaan, niin ei naurata. Viime talvena tuli mentyä otsalampun kanssa aika paljonkin, mutta  jotenkin ei jaksaisi sitä sitten aina varmuuden vuoksi lenkeillä kannella. Ja joskushan se unohtuu ihan vahingossa. Siinä sitten jää juoksut juoksematta, jos valot sammuu jossain toisella puolella kylää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti