Olen viime aikoina nauttinut lenkkeilystä ihan mielettömästi. Lenkki toisensa jälkeen askel on ollut kevyt ja juoksu mukavaa. Edes kympin rypistys Helsingin kaatosateessa ei saanut paikkoja jumiin, vaan olen vielä tälläkin viikolla saanut nauttia erinomaisen pirteästä menosta. Aina tähän iltaan saakka...
Tarkoituksena oli lähteä 6:20 vauhtia sellainen mukavan rento pk-kymppi, mutta ensimmäisten juoksuaskelten jälkeen oli täysin selvää, että "mukava" ja "rento" olivat tästä lenkistä kaukana. Huono päivä - mikäpä muukaan. Mutta kun lenkit ovat jo pitkään tuntuneet ihanan kevyiltä vähän kovemmissakin vauhdeissa, oli aika karua palata taas takaisin maan pinnalle. Lopulta menin kyllä jopa tavoitevauhtia hieman kovempaa tavoitesykkeillä, mutta se oli kyllä taisteluvoitto. Yhdeksän ja puolen kilometrin kohdalla juoksu tuntui ensimmäisen kerran ihan kivalta, mutta kun siinä oli jo tunti tullut nylkytettyä, niin päätin kaartaa kotiin. Pitkiksen aika kun ei ole perjantai-iltana jalkapallo-ottelun kanssa samaan aikaan.
Ja sitten tuli vielä jalkapallostakin tappio - sitä se huono lenkki tiesi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti